Miko Elkala viidennen sukupolven ahkeralainen

1.11.2023

Suomea lokakuussa 2023 alle 23-vuotiaiden painin MM-kisoissa edustanut ja puolivälierä-vaiheeseen edennyt Ahkeran Miko Elkala (s.2002) on viidennen sukupolven ahkeralainen. Urheilu-ura Ahkerassa alkoi jo viiden vuoden ikäisenä painisalilla ja kymmenen vanhana mukaan tuli yleisurheilu. Muistona noista ajoista Mikolla on edelleen neljä Ahkeran ikäkausiennätystä pikamatkoilla ja aitajuoksussa sarjoissa 10v ja 11v.

Paini kuitenkin kiinnosti poikaa enemmän kuin yleisurheilu ja jo 13 vuoden ikäisenä hän osallistui U17 sarjan SM-kisoihin tuloksena hopeaa sarjassa 42 kg. Ensimmäinen Suomen mestaruus tuli vuotta myöhemmin sarjassa 46 kg. Kaikkiaan Mikolla on juniorisarjoista U17 ja U20 mitaleita 13, joista kultaisia viisi. Vuonna 2020 Elkala voitti ensimmäisen miesten Suomen mestaruuden vapaapainissa sarjassa 74 kg. Toinen kultamitali tuli samassa sarjassa 2021 ja ”hat tricin” täydensi 86 kg sarjan mestaruus 2022. Vuoden 2023 vapaapainin SM-kisat järjestetään marraskuussa. Yhteenveto Mikon yleisurheilutuloksista ja painin SM-mitaleista jutun lopussa.

Viippolan sukuhaara

Miko Elkala kuuluu äitinsä puolelta kahteen sukuhaaraan Luhtaset ja Viippolat, joissa molemmissa on monia myös urheilun eri aloilla menestyneitä naisia ja miehiä. Tarkastellaan ensi Viippolan sukua alkaen Mikon äidin Mira Elkalan (Luhtanen) äidin Tuula Luhtasen (Viippola) äidin Mirjam Viippolan isästä Nestor G. Viinikaisesta.

Vuonna 1907 perustetun Lahden Ahkeran kuudes puheenjohtaja oli Nestor G. Viinikainen (myöhemmin Viippola), joka toimi seuran puheenjohtajana vuodet 1921-1925. Hän oli monipuolinen yleisurheilija, joka vuosina 1920-1923 voitti yleisurheilussa seitsemän piirinmestaruutta lajeina 110m aidat, seiväs, kiekko, vauhditon korkeus ja vauhditon kolmiloikka.

Hänen tyttärensä liikuntaneuvos Mirjam Viippola oli todellinen naisliikunnan voimahahmo, jonka maankuulussa liikuntakoulussa 60 vuoden ajan tuhannet tytöt ja naiset saivat nauttia loistavasta ohjauksesta ja erinomaisesta yhteishengestä. ”Viippis” ja hänen liikuntakoulunsa olivat käsite. Ei ihme, että Mirjam Viippola sai ensimmäisenä naisena ja toisena suomalaisena Hannu Koskivuoren jälkeen liikuntaneuvoksen arvonimen 1980.

Mirjam Viippolan tytär Tuula Luhtanen puolestaan tunnetaan Suomen rytmisen kilpavoimistelun ykkösnaisena niin valmentajana, tuomarina kuin seurajohtajana. Seurana Tuula Luhtasen 1976 perustama Lahden Moderni Voimistelu oli aikoinaan aivan ylivoimainen Suomessa. Esimerkiksi vuosina 1982-1994 seuran naiset saavuttivat 59 naisten Suomen mestaruutta niin joukkueena kuin yksilöinä. Henkilökohtaisen SM-kullan voitti yhdeksän naista ja heidän lisäkseen joukkuekultaa 19 naista.

Kaikki kolme vaikuttivat myös SVUL:n Lahden piirin johtokunnassa. Nestor Viinikainen oli johtokunnassa viisi vuotta, joista kaksi sihteeri- rahastonhoitajana ja yhden vuoden varapuheenjohtajana. Piirin kunniajäsen Mirjam Viippola oli johtokunnassa 27 ja Tuula Luhtanen kolme vuotta.

Tuulan veli Ilkka Viippola oli Suomen Voimisteluliiton johtokunnan jäsen ja toinen veli Ari Viippola pelasi Lahden NMKY:n I divisioonan joukkueessa 1967-1980.

Luhtasten sukuhaara

Luhtasten suvun tarkastelu alkaa Mikon äidin Mira Elkalan (os. Luhtanen) isän Pekka Luhtasen isästä Ahkerassa yleisurheilleesta Jaakko Luhtasesta (s.1906). Hän juoksi kolmannen osuuden poikien (18v) SM-kisoissa pronssia 4x100 metrin viestissä saavuttaneessa Lahden Ahkeran joukkueessa 1923.

Vuonna 1928 Jaakko Luhtanen voitti kaikkien neljän yleisurheilun hyppylajin Lahden piirinmestaruudet ja lisäksi vielä vauhdittoman kolmiloikan. Saavutus mihin kukaan muu urheilija ei ole Lahden piirissä pystynyt. Luhtanen hyppäsi korkeutta saksityylillä 177cm vuonna 1927. Suomen ennätys oli 190cm korkeushypyn olympiaedustaja Armas Valsteella. Pituutta Luhtanen hyppäsi 654cm 1927.

Pesäpallossa Jaakko Luhtanen saavutti viisi SM-kultaa. Lahden Suojeluskunnan pesäpalloilijoissa 1925 ja Lahden Maila-Veikoissa 1929-1932.  Lahden Ahkerassa pesäpalloa pelattiin vuodesta 1920 lähtien aluksi nimellä pitkäpallo. Suomen mestaruuskilpailuihin joukkue olisi pitänyt rekisteröidä, mutta tähän ei Ahkerassa ollut halukkuutta ja niin joukkue rekisteröitiin suojeluskunnan joukkueeksi.

Myöhemmin SK:n pesäpallotoiminta loppui ja puhuttiin joukkueen liittämistä jälleen Ahkeran yhteyteen. Ahkerassa kuitenkin epäiltiin hankkeen taloudellista kannattavuutta ja näin perustettiin pesäpallon erikoisseura Lahden Maila-Veikot, jonka ykkösjoukkueen pelaajista kaikki olivat Ahkeran jäseniä.

Miran isä Pekka Luhtanen pelasi Lahden NMKY:n joukkueessa koripallon SM-sarjassa 1950-1960-luvulla 112 ottelua. Pekan veli Mikko Luhtanen pelasi 65 SM-sarjan ottelua ja voitti Lahden Ahkeraa edustaen SVUL:n Lahden piirin mestaruuden telinevoimistelussa pojat (16v) sarjassa 1957. Pekan veljistä Heikki pelasi kolme ja Jukka 24 ottelua SM-sarjassa. Luhtasen suvun koripalloperinnettä jatkaa tällä hetkellä Mikko Luhtasen poika Jami Luhtanen, joka on Lahti Basketball seuran puheenjohtaja.

Lahden Modernia Voimistelua edustanut Mira Luhtanen voitti vuosina 1987-1988 kuusi rytmisen voimistelun välinemestaruutta: kaksi keila- ja nauhaohjelmalla ja yhden naru- ja vanneohjelmilla. Lisäksi hän voitti kaksi joukkuemestaruutta 1986 ja 1987. Miran sisko Sari oli voittamassa rytmisen SM-kultaa LaMoVo:n joukkueessa 1982.

Miran veljistä eli Miko Elkalan enoista Vesa Luhtanen voitti Lahden NMKY:n joukkueessa koripallon Suomen Cupin 1989. Toinen eno Juha Luhtanen pelasi koripallossa 111 miesten maaottelua vuosina 1989-2001 ja 21 ottelua poikien (18v) maajoukkueessa. Vuoden 2000 SM-kullan lisäksi hänet valittiin finaalien parhaaksi pelaajaksi. Juha Luhtanen omasi erinomaisen ponnistusvoiman, mistä esimerkkinä koripallon ”donkkimestaruus” Tapaninpäivän perinteisessä turnauksessa 1994.

Hyvänä esimerkkinä Juha Luhtasen ponnistusvoimasta ovat myös 20-vuotiaan Juhan kolme korkeuskisaa 1989, kaksi puolustusvoimien kisoissa ja yksi Lahden Ahkeraa edustaen piirinmestaruuskisoissa. Kaikissa voittotulos 200cm. Valitettavasti nuorten SM-kisat jäivät Juhalta kokematta. Kun nuorten mestaruuksista kilpailtiin 11.8. 1989, Juha pelasi samana päivänä ensimmäisen miesten koripallomaaottelunsa Viroa vastaan. Melkoisen määrän korkeushyppääjiä elämäni aikana nähneenä, voin hyvin todeta, että lajiharjoitteluun keskittymällä ennätystuloksen kaksi viimeistä numeroa olisivat olleet aivan jotain muuta kuin nollia.

Todettakoon vielä,että Miko Elkalan isä Janne on Lahden Ahkeran painijaoston jäsen ja isoisä Risto Elkala urheili Hollolan Urheilijat -46 seurassa. Kuulaennätys 13.35 on vuodelta 1965.


Arto Pasanen


MIKO ELKALAN PAININ SM-MITALIT

Vapaapaini   Miehet                               

2020              1) 74kg

2021              1) 74 kg

2022              1) 86 kg


Vapaapaini   U20               Kreikkalais-roomalainen U20

2019              2) 61 kg         2019              3) 60 kg

2020                                    2020              3) 77 kg

2021              1) 74 kg         2020

2022              1) 97 kg         2022              1) 77 kg


Vapaapaini   U17               Kreikkalais-roomalainen U17

2015              2) 42 kg

2016              1) 46 kg

2017              1) 50 kg         2017              2) 50 kg

2018              2) 60 kg         2018              2) 55 kg

2019              2) 71 kg


MIKA ELKALAN AHKERAN ENNÄTYKSET YLEISURHEILUSSA

Pojat 10 vuotta                                         Suomen kaikkien aikojen tilastossa      

60m               8,71               2012              20. 

150m             21,57             2012              32

60m aidat      10,45             2012              29.


Pojat 11 vuotta

100m             14,44             2013

Kuva Anssi Mäkinen