Ahkeran parhaat nais- ja miesmaratoonarit - Saavutukset ja kaikkien aikojen tilastot

Lahden Ahkeran Petra Kilpeläisen maratonin SM-kisoissa Jyväskylässä juoksema aika 2.43.05 on uusi Ahkeran ennätys ja samalla myös Lahden Seudun Yleisurheilun ennätys. Suomen kaikkien aikojen tilastossa se oikeuttaa sijalle 38. Kilpeläisen pronssi oli samalla Ahkeran naisten viides maratonin SM-mitali.

Kaisa Lettojärvi on Ahkeran menestynein naismaratoonari, joka voitti Suomen mestaruuden Joutsenossa 2002. Vuotta aikaisemmin Kuopiossa hän oli hopeamitalisti. Kahteen SM-mitaliin on yltänyt myös Elisa Louhelainen, joka saavutti pronssia Joutsenossa 1997 ja Lohjalla 2000.

Pisteille naisista ovat yltäneet Natalija Nylund, neljäs 2019, Hanna-Mari Hannikainen viides 2013 ja Aino Kuljukka, seitsemäs 2024. Kuljukka edusti Suomea 2016 Tbilisissä Georgiassa 17-v. EM-kisoissa. Hän sijoittui 2000 metrin esteissä neljänneksi, jääden pronssista vain 0,87 sekuntia. 

Sari Penttilä juoksi ennätyksensä 3.18.11 sijoittuessaan kymmenenneksi Pyhtään SM maratonilla 2015. 

Liitteenä olevassa Ahkeran kaikkien aikojen tilastossa sen kakkonen Anne Rajaniemi on sijoittunut viidenneksi ½- maratonin SM-kisoissa, mutta hänellä ei ole sijoituksia SM-maratonilta.

Jussi Utriaisen puoliso Pauliina Utriainen voitti maratonin SM-kultaa vuonna 2003 nimellä Pauliina Rasmus seuranaan Kuopion Sisu-Veikot. Ahkeraa edustaen hän juoksi neljänneksi ½- maratonilla 2010.  Suomen kaikkien aikojen tilastossa Rajaniemi on 65 ja Lettojärvi 72.

Francis Kirwa ja Jussi Utriainen arvokisaurheilijoita

Miehissä Ahkeralla on ollut kaksi kansainvälisen tason maratoonaria. Francis Kirwa on edustanut Suomen maratonilla niin olympialaisissa kuin MM- ja EM-kisoissa. Arvokisojen paras sijoitus on vuodelta 2008, jolloin Francisin sijoitus Pekingin olympiamaratonilla oli 17. ajan ollessa 2.14.22.  Olympiakisan 19. oli IF Ålandin vuoden 2002 Euroopan mestari Janne Holmen, aika 2.14.44

Suomen ennätys on 2.10.46, jonka Janne Holmen juoksi Rotterdamissa 13.4.2008.  Kirwa puolestaan juoksi tasan kaksi viikkoa myöhemmin ennätyksensä, Suomen kaikkien aikojen tilaston kakkosajan, 2.11.01 Italian Padovassa 27.4. 2008. Eroa Holmenin Suomen ennätykseen jäi 15 sekuntia.

Jussi Utriainen on maratonilla edustanut Suomea Olympia- ja MM-kisoissa. Menestystä ei maratonilta kuitenkaan tullut ja maratonia paremmin Utriainen on menestynyt 1/2-maratonilla. Jussi oli 1/2-maratonin MM-kisoissa Mexicossa 22. vuonna2000. Utriaisen paras arvokilpailusaavutus on Barcelonan EM-kisojen 10000 metrin 13. sija 2010.

Suomen kaikkien aikojen tilastossa Utriainen on yhdeksäs ajallaan 2.13.10  juuri ennen Myrskylän Myrskyn Lasse Vireniä, joka juoksi ennätyksensä 2.13.10,8 elämänsä ensimmäisessä maratonkisassa Montrealissa 1976. Erikoista on, että Kirwa ei ole koskaan osallistunut maraton SM-kisoihin ja Utriainenkin on juossut vain yhden SM-maratonin. Se tapahtui Lahden Ahkeran järjestämissä SM-kisoissa 2016, jolloin 37-vuotias Utriainen oli viides. Sen sijaan Utriainen on voittanut 1/2-maraton Suomen mestaruuden peräti yksitoista kertaa. Kirwalla on yksi 1/2-maratonin SM-kulta vuodelta 2003.

Jussi Utriaisella on hallussaan kaksi virallista Suomen ennätystä, jotka molemmat on juostu Hollannissa. 1/2-maratonin 1.02.50 vuodelta 2011 ja 20km tiejuoksun 58.49 vuodelta 2003. Lahden Sammon Seppo Tuominen on juossut radalla 20000 metrin SE:n 59.05,8 Ranskassa 1971.

Jussi Utriaisen uskomattomasta juoksu-urasta kertoo oheinen yhteenveto, jossa on huomioitu kaikki aikuisten yleisurheilun SM-kisat.

Kisa                                       Kultaa      Hopeaa     Pronssia     Yhteensä

Kalevan kisat                            6               11                  6                 23

SM-maastot                             11               6                   4                 21

SM-tiejuoksut                          11                2                   -                 13

SM-viestit                                   -                 2                   1                  3

SM-maastot joukkue               6                 3                   4                 13

Yhteensä                                  34               24                15                 73

Miehillä viisi maratonin SM-mitalia

Naisten tapaan myös Lahden Ahkeran miehet ovat saavuttaneet maratonin SM-kisoissa viisi mitalia. Niistä kaksi on kultaista kaksi hopeista ja yksi pronssinen.

Ahkeran ensimmäinen maratonin SM-mitalisti ja samalla myös ensimmäinen maratonin Suomen mestari on Ilkka Väänänen. Ahkeran kaikkien aikojen tilaston kolmonen Väänänen juoksi ennätyksensä 2.18.44 voittaessaan mestaruuden Karjaalla 1990. 

Toinen Suomen mestari on Ville Hautala, jonka mestaruus tuli Joutsenosta 1997. Villellä on lisäksi kaksi ½-maratonin SM-kultaa vuosilta 1998 ja 1999 sekä kaksi SM-pronssia 2000 ja 2001. 

Molemmat mestarit ovat osallistuneet Ahkeran toimintaan muutenkin kuin urheilijoina. Ilkka Väänänen toimi pitkään ansiokkaasti Lahden Ahkeran puheenjohtajana ja Ville Hautala jatkaa erinomaista toimintaansa kestävyysvalmennuksen parissa.

Kaksi hopeaa ja pronssi

Antti-Pekka Niinistöllä on kaksi SM-mitalia. Hopeinen tuli Espoosta 2019 ja pronssinen vuotta aikaisemmin Lappeenrannasta. Ahkeran viimeinen miesten maratonin SM-mitalisti on Hannu Granberg, joka saavutti hopeamitalin Jyväskylässä 2024.

Hannu Granberg on todellinen perus ahkeralainen, joka edusti Ahkeraa ensimmäisen kerran SM-kisoissa M17 sarjassa vuonna 2006. Silloin ei vielä mitaleita tullut, mutta seuraavana vuonna jo roppakaupalla. Kolme M17 sarjan kultamitalia: 1500m esteet, 3x800m ja maastojuoksun joukkuekilpailu ja lisäksi 3000 metrin hopea.

Aikuisten sarjassa Hannu Graberglla SM-mitaleita on, samoissa lajeissa kuin edellä on kirjattu Jussi Utriaisen kohdalla, kertynyt 38 eli 17 kultaa, kahdeksan hopeaa ja 13 pronssia.

Maratonin SM-kisojen pistemiehiä ovat olleet: Petri Kuusinen kuudes Helsingissä 1994 ja Timo Vuorimaa kahdeksas Hämeenlinnassa 1989.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan todeta, että miesten kuudesta parhaasta ajasta peräti viisi on juostu ulkomailla. Naisten yhdestätoista parhaasta ajasta vastaava lukema on niin ikään viisi.

Kolme näistä ulkomaan ajoista on juostu Espanjan Valenciassa, missä tämän vuoden naisten maratonin ylivoimainen Euroopan mestari Alisa Vainio juoksee vuoden viimeisen maratoninsa Suomen itsenäisyyspäivänä kuudes joulukuuta.

Kaikkien aikojen parhaat

Naiset

2.43.05 Petra Kilpeläinen 1997 2026 Jyväskylä

2.47.18 Anne Rajaniemi 1983 2024 Valencia

2.47.55 Kaisa Lettojärvi 1959 2003 Berliini

2.51.47 Elisa Louhelainen 1959 1997 Joutseno

2.52.06 Merja Koskipalo 1958 1991 Helsinki

2.55.31 Pauliina Utriainen 1975 2011 Amsterdam

2.56.17 Natalija Nylund 1997 2019 Espoo

2.58.55 Hanna-Mari Hannikainen 1988 2013 Jyväskylä

3.01.03 Aino Kuljukka 1999 2024 Jyväskylä

3.07.12 Kirsti Hietaoja 1987 2014 Valencia

3.13.15 Mari Liikonen 1972 2011 Tukholma

3.18.11 Katja Kallioinen 1973 2013 Lappeenranta

3.18.11 Sari Penttilä 1988 2015 Pyhtää

2.19.55 Taru Schroderius 1977 2021 Vantaa

3.21.00 Heidi Kaartinen 1978 2000 Helsinki

Miehet

2.11.01 Francis Kirwa 1974 2008 Padova ITA

2.13.10 Jussi Utriainen 1978 2002 Sacramento USA

2.18.44 Ilkka Väänänen 1962 1990 Karjaa

2.19.10 Hannu Granberg 1990 2023 Valencia

2.20.40 Pasi Kuusinen 1968 1995 Tukholma

2.20.47 Ville Hautala 1968 1999 Wien

2.22.36 Timo Vuorimaa 1955 1989 Hämeenlinna

2.24.56 Olli Tonteri 1963 1992 Karttula

2.25.20 Osmo Mäntykoski 1949 1981 Vantaa

2.27.06 Matti Koljonen 1948 1977 Vantaa

2.28.02 Matthew Kipkoskei Serem 1978 2003 Helsinki

2.28.56 Kari Anttila 1954 1989 Hämeenlinna

2.29.45 Antti-Pekka Niinistö 1990 2019 Lappeenranta

2.34.31 Hannu Rintala 1959 1980 Lammi

2.34.43 Teuvo Slant 1960 1979 Lammi

Arto Pasanen